Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta rakentaa siltaa muodollisen koulutuksen ja epämuodollisen oppimisen välille käyttäen uusimpia metodeja ja jo testattuja malleja, jotka liittyvät vastuulliseen tutkimukseen, kestävään kehitykseen sekä yhteiskunnan ja akateemisen maailman vuorovaikutukseen. Koulun ulkopuolella tapahtuvan opetuksen yksikkö on tarjoamassa kosketuspintaa tutkimukseen sekä evidenssipohjaisia digitaalisen oppimisen standardimenetelmiä. Käytännön työssä hyödynnetään tutkimukseen perustuvan tiedon käyttämisen periaatteita, joita tukee uusin tutkimustieto online-virtuaalitodellisuudesta sekä lisätystä ja tehostetusta todellisuudesta. Lisäksi Helsingin yliopistolla on laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto, johon kuuluu opettajia, pedagogeja ja koulutusta hallinnoivia tahoja.

Ellinogermaniki Agogi (EA) on Kreikassa, suur-Ateenan alueella sijaitseva koulu. Koulun tutkimus- ja kehitysyksikkö suunnittelee, toteuttaa ja tukee pedagogisten ja teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä käytännön opetuksessa sekä koulun sisäisen työn avulla että yhteistyössä useiden kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten koulutus- ja tutkimusinstituutioiden kanssa. EA:n tutkimus- ja kehitysyksikkö on yli 20 vuoden toimintansa aikana koordinoinut ja ollut mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa, verkostoissa ja aloitteissa. Nämä ovat tehneet EA:sta innovatiivisten oppimis- ja opetustapojen sekä opettajien ammatillisen kehityksen johtavan edelläkävijän erityisesti tiedeopetukseen ja opetusteknologiaan liittyen.

Tiedekeskus Arktikum sekä Lapin maakuntamuseo sijaitsevat samassa Arktikum-talossa, jossa käy vuosittain yli 100 000 vierailijaa. Yli puolet kävijöistä on ulkomaisia turisteja. Tiedekeskuksen näyttelyt esittelevät arktisten alueiden tutkimuksen tuloksia interaktiivisesti sekä kertovat arktisen alueen luonnosta ja ihmisistä. Tiedenäyttely-yksikkö suunnittelee, toteuttaa ja tarjoaa opetusaiheista toimintaa kouluille ja opettajille. Lisäksi se osallistuu yliopistossa opettajaksi opiskelevien pedagogiseen harjoitteluun. Tiedekeskus on Lapin yliopiston johtaman STEM-koulutuksen aktiivinen jäsen.

Kreetan yliopiston ylläpitämä Kreetan luonnonhistoriallinen museo (NHMC-UOC) on vuonna 1980 perustettu instituutti, jota voi pitää sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla uraauurtavana. Museossa on yhdeksän toimivaa osastoa, ja se työllistää huomattavan määrän biologisen ja geologisen monimuotoisuuden asiantuntijoita. Se on Kreikan ainoa luonnonhistoriallinen museo, ja se käsittelee kaikkia luonnollisen ympäristön puolia. Museon pysyvissä näyttelyhalleissa esitellään Välimeren itäisen alueen ja erityisesti Kreikan ja Kreetan luonnonympäristöä. NHMC-UOC:ssa toteutetaan erityistä integroidun oppimisen strategiaa, jonka avulla saadaan jaettua tietoa yhteiskunnan eri aloille. Strategian osia ovat muodollinen ja epämuodollinen koulutus, elinikäinen oppiminen sekä julkaisut ja yleisen ympäristötietoisuuden tehtävät, joilla halutaan saada mukaan uutta yleisöä.

Museo Galileo – Istituto e Museo di Storia della Scienza (IMSS), joka sijaitsee Firenzessä Italiassa, on eräs maailman johtavista tieteellisistä museoista. Se koostuu merkittävästä tieteellisten instrumenttien museosta sekä tieteen historian tutkimukseen, dokumentointiin ja välittämiseen keskittyvästä instituutista. Museo, erikoisalan kirjasto, arkisto sekä multimedia- ja valokuvalaboratorio muodostavat monipuolisen kokonaisuuden tieteellisen kulttuurin välittämiseen. Museolla on runsaasti kokemusta erilaisten opetuksellisten sisältöjen ja toimintojen tarjoamisesta kouluille ja perheille, ja se on mukana monivuotisissa paikallisissa ja eurooppalaisissa projekteissa.

Nobel Prize Museum sijaitsee Tukholmassa, Nobelin palkinnon kotimaassa Ruotsissa. Museo osoittaa, kuinka suuret ideat, uuttera työ sekä yksin että yhdessä muiden kanssa voivat todella muuttaa maailmaa. Nobel-ehdokkaiden rohkeus, luovuus ja peräänantamattomuus innoittavat meitä kaikkia ja tuovat toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Nobel-palkintokategorioita ovat luonnontieteet, kirjallisuus ja rauha. Näiden mukaisesti Nobel Prize Museum järjestää näyttelyitä, ohjelmaa kouluille sekä luentoja ja keskustelutilaisuuksia aikamme suurista teemoista. Vaikka museo on kooltaan pieni, sen sisältö on laaja, ja sillä on suuri kansainvälinen yleisö. Lisäksi museo koordinoi kansainvälistä opettajaverkostoa, joka kokoontuu vuosittain nelipäiväiseen konferenssiin Tukholmassa. Museossa ollaan laatimassa virtuaalisia opastettuja kierroksia, digitaalista ohjelmaa kouluille ja opettajien online-seminaareja, jotta sen näyttelyt ja resurssit olisivat kävijöiden, koulujen ja opettajien saatavilla ja innostaisivat näitä entistä enemmän.

Integroitu metodologinen viitekehys tarjoaa uudenlaisen yhteistyömuodon koulujen ja epämuodollisten tiedeorganisaatioiden (tiedekeskukset, tiedemuseot ja arkistot) välille ja kehittää näin opetusyhteisöjen digitaalisia valmiuksia. Se on tarkoitettu auttamaan opettajia kehittämään digitaalisia tietotaitojaan sekä luomaan reittejä ja työvälineitä epämuodollisissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa virtuaalista vuorovaikutusta varten. Tässä seurataan UDL-viitekehyksen (Universal Design of Learning) eli kaikki opiskelijat huomioon ottavan opetuksen suunnittelun periaatteita, niin että nykyisen pandemian kaltaisten yllättävien haasteiden ilmaantuessa kaikille oppilaille voidaan tarjota yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Kyseessä on Open Schooling -mallin mukainen kokoelma innovatiivisia opetusaktiviteetteja, joissa opettajat ja oppilaat pääsevät käyttämään ainutlaatuisia tieteellisiä resursseja epämuodolliseen oppimiseen. Järjestelmällinen pedagoginen viitekehys keskittyy virtuaalivierailuihin tiedemuseoissa ja tiedekeskuksissa. Aktiviteetit perustuvat vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan (Responsible Research and Innovation, RRI) perusteisiin sekä kaikki opiskelijat huomioivaan opetuksen suunnitteluun (Universal Design of Learning, UDL). Mukana on näyttelyjen perusteella laadittua opetusmateriaalia sekä projektiin osallistuvien tiedekeskusten ja museoiden näyttelyihin perustuvia opetusohjelmia. Korkealaatuinen ja inklusiivinen digitaalinen materiaali, johon sisältyy jäsenneltyä materiaalia, kuvia, videoita, 3D-mallinnuksia ja näyttelyanimaatioita, on suunnattu tukemaan niin iältään, kiinnostuksen kohteiltaan kuin oppiaineiltaankin erilaisten oppijoiden muodollisia ja epämuodollisia oppimisprosesseja.

Moduuleista koostuva harjoitusohjelma innovatiivisine materiaaleineen ja sovelluksineen, jonka intuitiivinen alusta auttaa opettajia kehittämään avoimia, digitaalisilla sisällöillä tehostettuja opetusresursseja ja näin jatkamaan korkealaatuista opetusta pandemia-aikanakin. Harjoitusohjelma pyrkii helpottamaan Virtual Pathways -metodologian omaksumista, joten se on suunniteltu kolmeen pääkohtaan tukeutuen: a) tiedettä opetetaan tutkien, jolloin se helpottaa opettajia järjestelemään opetuksensa tehokkaasti, ja samalla voidaan toteuttaa virtuaalilöytöretkiä ja opintokäyntejä  oppilaiden kanssa, b) opettajia motivoidaan ottamaan käyttöön tutkimuspohjaisia menetelmiä ja aktiviteetteja luokkahuoneissaan ja c) tarjotaan pääsy ainutlaatuiseen avointen tiedeaineiden opetusresurssien kokoelmaan, joka laajentaa luokkahuoneopetuksen rajoja ja vie oppilaat lukemattomille tutkimusretkille tieteellisten löytöjen ja luonnonilmiöiden pariin.

Virtual Pathways -menetelmän vaikutuksen ja tehokkuuden kattava arviointi sekä oppilaan, opettajan että instituution/koulun tasolla. Arviointi pyrkii tuottamaan sekä määrällistä että laadullista näyttöä a) digitaalisen ja online-opetuksen huomattavasta merkityksestä, b) innovatiivisesta metodologiasta, jonka menestyksekäs käyttö opetuksessa rakentaa siltaa muodollisen koulutuksen ja epämuodollisen oppimisen välille opettajan ammatillisen kehittymisen myötä sekä c) muutoksista, joita kouluissa ja epämuodollisissa tiedeympäristöissä tarvitaan vahvojen ja kestävien yhteistyökuvioiden toteuttamiseksi.

Virtual Pathways -tiekartta osoittaa, kuinka koulutusmaailma ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen maailma sekä kouluyhteisöt ja muodollisen ja epämuodollisen koulutuksen sidosryhmät voidaan tuoda yhteen ja kuinka niiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä voidaan helpottaa ja näin luoda mielekkäitä ja kestäviä opetuksellisia innovaatioita, jotka avaavat polkuja kohti nykypäivän opetuksen toivottua tulevaisuutta. Tiekartan visiosta käy ilmi, mitä sopivilla investoinneilla voidaan saavuttaa, ja siinä myös esitetään yksityiskohtaisia suosituksia siitä, kuinka tämä visio saavutetaan. Tähän kuuluu suunnitelma, jossa on mainittu selkeät tavoitteet ja priorisoinnit.